”EN TAHDO TIETÄÄ LIIKAA, ONGELMISTA MUIDEN IHMISTEN..”

Peltoniemen Juhon ja Tia Yliskylän juttu ”Katuma odottaa vieläkin,” oli hyvä. Se sai arvuuttelemaan mm. kenen rooli on toimia kaupungin puolesta ”talonmies Pikkaraisena.”
Lähdin muistelemaan aikaa, jolloin ostin osakkeen siististä, rauhallisesta asuinympäristöstä Linnan lähistöllä. Putkirempan aikana istuin hallituksessa ja rempparyhmässä isännöitsijän, valvojan, pää- ja aliurakoitsijoiden kanssa. Siinä tuli verrattua kaupungin ja taloyhtiön tilaaja-tuottaja-mallin toimivuutta. Mikä rooli valvojalla&isännöitsijällä on laskut maksavan tilaajan ja tuottajan välillä? Siitä kokemuksesta ehkä vielä kirjoitan takuuajan umpeuduttua. Hallituksen jäsenenä halusin tehdä luottamustoimeni vimpan päälle. Yritin mm. mahdollisimman sovittelevasti selittää uudelle osakkeenomistajalle, mikä on järjestyssääntöjen merkitys asumisviihtyvyyden kannalta. Ei se ole ihan sama juttu, kuin omakotitalo-asuminen keskellä korpea, jossa voit pihasi pitää roskiksena aina rapulta rajalle asti. Siellä voit halutessasi riekkua ja riidellä yksin tai kimpassa aamun koittoon..
Taloyhtiössä pitää hieman huomioida myös seinän takana asuvan olotilaa. Minusta ei ole pitkään aikuista umpiluuta koputtamaan. Sitä vaan silloin tällöin miettii, missä mahtaa kulkea isännöitsijän, huoltoyhtiön, hallituksen, asukkaan toimenkuva, jotta asumisviihtyvyys säilyisi kohtuullisena. Manselainen, – Pikku-Eero tulee koulusta myöhään ja hyvin, hyvin vihaisena. Oli jäänyt jälki-istuntoon matikasta.
Iska, – Matikasta? Miten nyt siitä saa jälki-istuntoa? Pikku-Eero, – No, kun ope kysyi paljonko on 4×6? Mä vastasin, että 24. Iska, – Sehän on ihan oikea vastaus. Pikku-Eero, – Joo, joo, mutta sitten ope kysyi, paljonko on 6×4? Mä sanoin sille, mitä vitun eroa sillä on edelliseen? (Otsikko nyysitty Leevi And The Leavings/Viisas talonmies. Blogi-innovaatio Juhon ja Tian juttu Katumasta HäSa)

5 kommenttia artikkeliin “”EN TAHDO TIETÄÄ LIIKAA, ONGELMISTA MUIDEN IHMISTEN..””
  1. avatar Aarno Järvinen sanoo:

    Taloyhtiön vastuu
    Tämähän on ollut puskaradion kautta tiedossa joten olipa hyvä että oikeen lehdessä.
    Asumalähiön asukaskannan vinoutuminen on mielestäni täysin taloyhtiöiden syytä ja kunnollisten asukkaiden riesa. Kun pirulle anttaa pikusormen…… Epäjärjestystä ja häiriötä aiheuttavaa asiakasta on ruvettava välittömästi yhtiön puolelta huomauttelemaan ja jatkettava sitä kunnes päästään häätöuhkamahdollisuuteen ja toteutettava häätö. Tämä tie on pitkä mutta jollei sitä noudateta ensimmäisestä h-asukkaasta lähtien,alkaa pikkuhiljaa epäkelvon aneksen pesiytyminen ja jäljet ovat aikaa myöten näkyvissä.
    Kuria ja järjestystä noudattamalla ja valitsemalla samaan yhteisöön asukkaat joka ”portaasta” saadaan aikaiseksi
    asiallinen tulevaisuus.
    Aarno Järvinen

  2. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Tervehdys Aarno!
    Näinhän se pitäisi mennä.
    Oletko huomannut, että käytäntö on ihan muuta.
    Olipa kyseessä EU, kaupungin hallinto tai taloyhtiö.
    Helposti huudetaan ”yhteisvastuun” ja talkoohengen perään, maksetuissa, laiminlyödyissä palveluissa.
    Niinpä jäävät varsinaiset ”syylliset” selitysten sakeudessa sanktioita vaille.
    Mainitsemani Umpiluu hankki koiran, kuvitteli sen oppivan itsekseen sisäsiistiksi.
    Kohtuuttoman pitkä pidättely sai joskus eläinparan lirauttamaan rappukäytävään,
    sitten rappuharjaan ja hihnaton kun oli,
    se kirmaili lasten lumikasaan tarpeilleen.
    Isännöitsijältä tuli taululle lappu koiran ulkoilutussäännöistä.
    Muut koiranomistajat olivat nämä säännöt sisäistäneet ihan ite,
    jo ennen tapahtumaketjua, koiran hankittuaan.
    Ralli jatkui, ei Umpiluu järjestys-säännöistä piittaa,
    varsinkaan kun niitä ei hänelle kohdenneta.
    Tämähän on tuttua aina EU:ta myöten.
    Kannetaan yhteisvastuuta ja maksetaan muidenkin mokat talkoohengessä.
    Riitta

  3. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Tervehdys!
    Umpiluu-ongelma ratkaistu.
    Palaan vielä HäSa juttuun, ”Katuma odottaa.”
    Ap.kaupunginjohtaja ”Katuma on lähiönä liian pieni.”
    Isosuo tahtoo odotella sinne vilkasta muuttoliikettä,
    isompaa asukaspohjaa, jotta luvattuja alue-viihtyvyys-proggiksia alettaisiin etsiskellä kaupungin arkistojen pohjilta – ehkä toteutettavaksi.
    Happivajettako ajatusmaailmassasi Isosuo?
    Asiantuntija, professori M. Seppänen ko. jutussa
    ”… ne joilla on resursseja valita, eivät muuta huonon alueen leimasta kärsivään lähiöön.”
    Ps. Oinosen Ritva, paas asukkaana lisäten Katuma-proggis vaaliteemoihisi.
    En tiedä alueen väkilukua, mutta eiköhän sieltä muutama kiitollinen ääni sinulle irtoa.
    Riitta

  4. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Minusta Katuma on hieno alue. Se on imagoaan parempi asuinpaikka. Joissakin taloissa saattaa olla rauhattomuutta. Tiedän vain huhupuheita Katuman sosiaalisesta elämästä.

    Katuman kokonaisvaltaiseen kehittämiseen olisi pitänyt panostaa samalla tavalla kuin nyt Etelärantaan. Kaikille asukkaille on tallaisessa hankkeessa varattava mahdollisuus osallistua uuden luomiseen. Vain osa haluaa tulla mukaan., mutta tämä porukka on sitoutetteva hyvin projektiin.

    Käynnystysvaiheessa ja myöhemmin kaupungin edustajien ei tarvitse välttämättä tehdä opintoretkiä Lontooseen tai muihin maailman suurkaupunkeihin. Suomestakin löyhyy useita esimerkkejä ankeiden lähiöiden nostamisesta arvostetuiksi asuinalueiksi. Projekti vaatii aikaa, tahtoa, sitoutumista, tiedottamista, markkinointia, kouluttamista, rahaa useista lähteistä, ylimmän johdon läsnäoloa palavereissa jne.

    Kaupungin johdon todellisista arvoista kertoo se, mihin he käyttävät työaikansa. Ilmeisesti muut asiat ovat sivuttaneet totaalisesti vuosikaudet Katuman kehittämisen.

    Muualta muuttaneena Katuman kehittäminen minusta on paljon tärkeämpi asia kuin esimerkiksi Etelärannan tehokäyttöönotto ja Vekan varikon alueen rakentaminen. Hyväksyn jälkimmäiset hankkeet, mutta Katuman tehokehittäminen olisi pitänyt olla käynnissä jo ainakin 10 vuotta.

  5. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Moro Lexa!
    Komppaan kommenttiasi.
    Satuin kuulemaan äsken RH/Heidi Konosen haastattelun toriparkin tarpeellisuudesta.
    Mielipiteitään jakelivat Jarmo Kulmala ja kaupunginarkkitehti Kaija Ojanen.
    Kuulemani perusteella Hämeenlinnassa on todella fiksu asiantuntija, arkkitehti Kaija Ojanen, joka perusteli pitkän kokemuksensa ja näkemyksensä mukaan,
    miksi ei ole järkevää silpoa torin aluetta autoparkiksi.
    Kulmalan ristiriitaiset, ohuet selittelyt ontuivat pahasti.
    Hän ei ole ammattilainen,
    jolla olisi perspektiiviä, sekä historiaamme, että visio tulevaan – Ojasella sensijaan on.
    Pelkään, että märkäkorvaiset kaupunkikuvamme silpojat, eivät näe nenäänsä pitemmälle.
    Auto on heille tärkeämpi suojelukohde, kuin hieno miljöö ja ihmiset.
    Onko heistä tullut niin laiskoja, että autolla pitää päästä ajamaan toripöydän ääreen.
    Riitta

Jätä kommentti

css.php