”SE OLI NIIN SUURTA, KAUNISTA SE OLI NIIN, MUTTA KAUNISTA VALHETTA VAINEN”

Mahdoinko sittenkään eilen olla samassa vaalipaneelissa Lammilla, kuin Raution Sari? Tosin panin merkille, että Sari räpläsi koko sen ajan, kun paikalla olin, kontaktivälinettään. Linkittävää varmaan riitti.
Huomasin myös kiireisen kansanedustajan sujauttavan kännykkänsä heti povariin, kun paneeli alkoi. Sitä se muiden huomioiminen, etiketti ja hyvä kotikasvatus teettää. Kantakaupunkilaisena korvani kuumenivat myötähäpeästä kuunnellessani lammilaisten huolia nuorten tulevaisuudesta. Harrastajateatterilta ja urheiluseuralta oli Raatihuone vienyt tuhkatkin pesästä. Valtuuston pj. oli kysyjälle kuitannut diplomaattiseen tapaansa, – Kaikilta leikataan…
Onhan se vaikea niellä, kun parin tonnin kuppaus vie harrastusmahikset nuorilta ja samaan aikaan paukutetaan valtuustossa läpi miljoonahalli ja lämmitettävä nurtsi kantakaupunkiin.
Terälän Erkki tarjoili PeSun maukasta pyttipannua paikalle tulleelle demarille.
Hän kysyi samalla, – Minne se teidän hieno aate ja ideologia oikein katosi?
Demari ei sinulle Erkki vastannut, mutta minäpä vastaan. Loput toveri-aatteesta myytiin Lipposen hallituksen avattua KELAn avoimen piikin yksityisille lääkäripalveluyrityksille. Niiden liikevaihto oli 2000-luvun alussa 20 miljoonaa euroa. Kymmenen vuotta myöhemmin liikevaihto oli kasvanut 344 miljoonaan euroon. (Mm. Attendo, Medi Group, Coronaria, Mediverkko…)
Murheissani liitoskuntien lähipalvelujen hävittämisestä, puuskahdin Manselaiselle,
– Päättäjille politiikka on nykyään pelkkää itsetyydytystä. Manselainen innostui aiheesta,
– Sillä on puolensa, itsetyydytyksellä meinaan. Ei tarvitse tuhrata aikaa tulokseltaan epävarmaan esileikkiin. Ei tarvitse pukeutua, ei kynttiläillallisia, ei sikakallista skumppaa, ennenkaikkea, ei tarvitse vetää vatsaa sisään.
(Otsikko Malmstenin Georgen biisistä)

Jätä kommentti

css.php